Perilla ollaan! Ja hyvissa voinneissa.

Matka kesti lopulta 22 h. "Suora" lento Kopiksesta Sao Paoloon kulki seka Lontoossa ja jonkun koillisBrasilialaisen paikan kautta. Se jalkimmainen ei ole ilmeisesti aina ohjelmassa, mutta nyt kovan tuulen ja koneen painon takia oli pysahdyttava tankkaamaan... tai ainakin ne sanoi kuulutuksissa niin.

Kaikki meni hyvin ja lapset jaksoi tosi hienosti. Ainoa miinus oli raskalaisetn partiolaisten ryhma, joka istui meidan edessa ja joilla oli kovin hilpeaa pitkalle yohon. Me ei eãa jaksettu innostua matkustamisesta siina vaiheessa, kun matkaa oli jo takana 9 h ja mieli teki lahinna nukkua. Varig oli muuten hyva, mutta tuolin kallistus oli aika olematonta. Toisaalta kun siihen osasi asennoitua, niin ei tuntunut kovin pahalta. Sen sijaan koneessa oli ihan superkohtelias ja mukava stuertti, jollaiseen en koskaan ennen ole tormannyt.

Pojat meni toiseen perheeseen ja tytot ja mina toiseen. Lapset on kuulema taalla maanantaihin saakka ja tulevat sitten leirille. Tyttojen perheessa on kaksi lasta (tyttoa), josita toinen tosin lahti eilen Ruotsiin villagelle. Paikalla on 8 v, jota lahdemme kohta hakemaan koulusta. Perhe on tosi mukava, joten kaikki varmaan menee hienostI!